Ilmiö voi olla yhteydessä vihapuheen yleistymiseen

Sosiaalista mediaa käyttää anonyymina aina tai joskus useampi kuin neljä kymmenestä suomalaisesta, kertoo viestintätoimisto Aivelan teettämä valtakunnallinen kyselytutkimus. Anonyymi toiminta on erityisesti nuorten suosiossa: suurin osa 15–24-vuotiaista (56 %) toimii anonyymina sosiaalisessa mediassa aina tai joskus. Vanhempienkin joukossa kasvoton sometoiminta on yleistä: 25–34-vuotiaista 55 prosenttia ja yli 35-vuotiaista 35 prosenttia toimii somessa toisinaan paljastamatta henkilöllisyyttään.

Anonyymina toimivista somen käyttäjistä 42 prosenttia toimii johtavassa asemassa ja 37 prosenttia ylempinä toimihenkilöinä. Eläkeläisiä kasvottomina toimivista on reilu kolmasosa (34 %). Merkittävä osa anonyymina toimivista työskentelee muissa toimihenkilötehtävissä (48 %). Opiskelijoista lähes puolet (49 %) ja työttömistä työnhakijoista useampi kuin neljä kymmenestä (43 %) toimii sosiaalisessa mediassa joskus tai aina anonyymina.

Anonyymi toiminta voi olla osasyy kärjekkään, vastakkainasetteluja luovan yhteiskunnallisen keskustelun taustalla. Helsingin yliopiston tutkija, dosentti Janne Matikainen toteaa, että anonyymina toimiminen lisää riskiä vihapuheen määrään.

– Jo 1970-luvulla tutkittiin, että tietokonevälitteinen anonyymius lisää aggressiivisuutta ja vihapuhetta. Johtavassa asemassa olevat ihmiset eivät ehkä halua profiloitua omalla nimellään ja toisaalta heillä voi olla hyvinkin radikaaleja mielipiteitä yhteiskunnasta. Esimerkiksi perussuomalaisten kannattajissa on hyvätuloisia yrittäjiä johtavissa asemissa, joilla saattaa olla voimakkaita mielipiteitä ja ne kommentoidaan anonyymina, Matikainen toteaa.

Viestintätoimisto Aivelan teettämään sosiaalisen median käyttöä kartoittavaan kyselytutkimukseen vastasi vuodenvaihteessa 1201 aikuista eri puolelta Suomea. Otos edustaa suomalaista aikuisväestöä.

Haluatko käyttöösi koko tutkimusaineiston?

>> Tilaa kooste sähköpostiisi tätä kautta!

Nuoriso varovaisia, eläkeläiset somessa lastensa takia


Myös tietokirjailija Petteri Järvinen myöntää, että anonyymius saa ihmiset toimimaan harkitsemattomammin. Hän arvioi, että nuoriso saattaa toimia anonyymina enemmän varovaisuuden vuoksi.

– Nuorisolle on aika paljon puhuttu siitä, miten verkkoon kirjoitetut asiat saattavat tulla tulevaisuudessa vastaan. Uskoisin, että oppi on mennyt perille ja siksi tässä ryhmässä on eniten anonyymina toimivia. Eläkeläiset toimivat muihin ryhmiin verrattuna hieman vähemmän anonyymina, mikä voi johtua esimerkiksi siitä, että he ovat paljon Facebookissa lapsia ja lapsenlapsia varten, Järvinen toteaa.

Matikainen huomauttaa, että kyse on myös palveluiden luonteesta.

– Nuoret käyttävät esimerkiksi Jodelia, joissa toimitaan anonyymina. Toiseksi kyse voi olla nuoruuden epävarmuuteen liittyvästä ilmiöstä tai siitä, että pelätään seurauksia, kuten kiusaamista, Matikainen sanoo.

Sosiaalisen median kanavista esimerkiksi Jodelissa tai avoimilla keskustelupalstoilla on helppo toimia anonyymina. Peitenimillä toimiminen on yleistä myös Twitterissä. Kyselyn mukaan nämä kanavat eivät kuitenkaan ole massojen suosiossa.

Kaikkiaan 84 prosenttia kyselyyn vastanneista ei käytä ollenkaan Jodelia. Lähes seitsemän kymmenestä (69 %) ei käytä Suomi24-keskustelupalstoja ja 61 prosenttia ei käytä ollenkaan Twitteriä.

Suurin osa ei julkaise mitään sosiaalisessa mediassa


Aktiivinen somen sisällöntuotanto on kyselytutkimuksen mukaan vain harvojen suomalaisten harrastus. Tulokset osoittavat, että 70 prosenttia suomalaisista ei julkaise säännöllisesti mitään sosiaalisessa mediassa. Eniten julkaisuja tehdään harrastuksista (24 %) sekä matkoista (16 %). Vain murto-osa (6 %) julkaisee eniten sisältöä yhteiskunnallisista asioista kuten uutisista tai poliittisista kysymyksistä.

Järvinen muistuttaa nyrkkisäännöstä, jonka mukaan 90 prosenttia sosiaalisen median käyttäjistä vain urkkii eikä julkaise mitään.

­– Kyselyn tulos on linjassa siihen. Vihapuheen kirjoittajien määrä on yleensä suhteellisen pieni, mutta sitä levittävät tietyt ihmiset ahkerasti ja se nousee algoritmien myötä yllättävänkin näkyväksi, Järvinen kommentoi.

Vain kaksi prosenttia kyselyyn vastanneista julkaisee päivittäin sisältöä sosiaaliseen mediaan. Eniten julkaistaan lyhyitä tekstejä kuten statuspäivityksiä, joita julkaisee vähintään viikoittain useampi kuin joka neljäs (26 %) vastaajista. Kuvia julkaisee päivittäin viisi prosenttia vastaajista ja viikoittain hieman useampi kuin viidesosa (22 %).

Neljäsosalle Facebook tärkein somealusta


Vaikka Facebookin suosion hiipumisesta on puhuttu pitkään, joka neljäs vastaaja nimeää sen tärkeimmäksi sosiaalisen median kanavakseen. Suomen väestö ikääntyy, mikä näkyy kyselyvastauksissa. 60 prosenttia vastaajista käyttää Facebookia päivittäin. Vain 17 prosenttia suomalaisista ei kyselyn mukaan käytä Facebookia ollenkaan.

Kuvapalvelu Instagram on Facebookin jälkeen toiseksi suosituin somealusta, jonka nimeää tärkeimmäksi alustakseen reilu kymmenesosa vastaajista (14 %). Instagramin käyttäjistä lähes joka toinen (46 %) käyttää alustaa päivittäin. Joka kolmas suomalainen ei käytä Instagramia ollenkaan. Twitteriä ja LinkedIniä käyttää päivittäin 12 prosenttia vastaajista.

Tutkimusyhtiö Bilendi kartoitti suomalaisten sosiaalisen median käyttöä valtakunnallisella sähköisellä kyselytutkimuksella joulukuussa 2022 viestintätoimisto Aivelan toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 1201 henkilöä, jotka ovat 15–75-vuotiaita. Vastaajista 45 prosenttia oli miehiä ja 55 prosenttia naisia. Otos edustaa suomalaista aikuisväestöä.

Tämä teksti on julkaistu alun perin mediatiedotteena Aivelan uutishuoneessa. Useat tiedotusvälineet eri puolilla maata ovat nostaneet tutkimuksen laajasti esille:

Mikä somekanava on teille oikea?

>> Lue lisää tästä artikkelista!

Mitä seuraavaksi?

Kuuntele postauksen ääniversio:

Viimeisimmät
Kategoriat